Monday, January 19, 2015

Ai että vielä spurtteja

Pirkon personal trainer sanoi, että patikointi on ihan hyvää kuntoilua, mutta pitää ottaa välillä spurtteja, jotta kunto kohoaisi. Pirkko saa ottaa, minulle riittää ihan rauhalliseen tahtiin kävelykin. Patikoin eilen Wilson Trailin etapit 1 ja 2. Rauhallisellakin kävelyllä keskimääräinen syke oli 159 lyöntiä minuutissa ja maksimi vähän yli 200. Riittää minulle. Nousuja noilla kahdella etapilla oli yhteensä 1300 metriä ja laskuja 1400 metriä, eli keskimäärin pelkkää alamäkeä.

Haikkaus, patikointi(?) on todella suosittua ajanvietettä Hongkongissa. Jo kaupungissa saa hyvin hyötyliikuntaa kun se on rakennettu vuorenrinteeseen. Varsinaisesti patikointia harrastetaan kuitenkin luonnon- ja kansallispuistoissa, joita on 40% Hongkongin kokonaispinta-alasta. Hongkongin pinta-ala on 1100 km2 eli kaksi kolmannesta Ahvenanmaasta tai yli kolminkertainen Espooseen verrattuna. Niinpä tuo 40% antaakin harvinaisen hyvät ulkoilumahdollisuudet, 400 km2 vuoristoista kansallispuistoa. Ei toki samaa luokkaa kuin Urho Kekkosen kansallispuiston 2,550 km, mutta Helsingin Keskuspuiston 7 km2 kalpenee pahasti tämän rinnalla. Lisäksi tuo alue on hyödynnetty hyvin. Joka paikassa on hyväkuntoisia kävelyreittejä. Lukuisten pienempien reittien lisäksi Hongkongissa on neljä pitkää, 50 - 100 kilometrin, reittiä: Hong Kong Trail, Lantau Trail, Wilson Trail ja MacLehose Trail.

Eilen patikoin siis Wilson Trailin kaksi ensimmäistä etappia, joista ensimmäinen oli rankka. Siinä on alle 5 kilometrin matkalla 800 metriä nuosua ja 700 metriä laskua eli keskimääräinen kallistusprosentti on 32%. Olisin tuntenut itseni varsinaiseksi sankariksi, tekeväni suurenkin urotyön jos olisin ollut yksin. Mutta minut ohitti ja vastaan tuli lukuisia juoksijoita, lisäksi lapsiperheitä ja harmaahapsisia kumaraisia eläkeläisiä. Hongkongilaiset haikkaajat ovat kovakuntoisia. Ehkä niillä kaikilla on personal trainerit?





Wilson Trailin ykkönen  alkaa Hong Kongin saaren etelärannan Stanleystä

Lännessä näkyy Tai Tamin tekojärvi ja sen takana Tai Tamin lahti

Etappi päättyy Hong Kong Parkview'iin

Toinen etappi alkaa Parkview'stä. Taustalla näkyy Repulse Bay
Jardine's Lookoutin 433 metristä on hienot näkymät keskustaan

Wilson Trailin kakkosetappi päättyy pohjoisrannan Quarry Bay'hin



6 comments:

  1. Anka:
    aivan uskomattoman komeita näkymiä ja ulkoilureittejä siellä!
    Ollaan muuten määritelty eri ulkonaliikkumislajit:
    vaeltaminen = majoite ja muonite kyydissä
    patikoiminen = muonite muttei majoitetta
    samoileminen = päiväkahviajaksi kotiin

    ReplyDelete
  2. Olitko yksin Mikko? menikä auringonlaskun jälkeen asti?
    Hong Kongissa pitkiltäkin reiteiltä voi lähteä kesken pois, ottaa bussin tai taksin ja tulla kotiin mikä on ihan kiva. Samoin kaiketi useilla reiteillä löytyy jotain ruokailumahdollisuuksia. Puoliurbaania touhua.
    En tiedä englanniksi muita sanoja kuin "hiking" joten haikkaamme. "Wandering" voisi olla samoilua tai patikointia, mutta se ei oikein kuvaa siellä kukkuloilla kulkemista kun kuvaan kuuluu kipuamista. Wandering voi olla metsässä tai kadulla tai pelloilla.

    ReplyDelete
  3. Keksimäni "patikoiminen" meni aika hyvin teidän standardiinne. Vaikka mulla ei ollutkaan mukana muita eväitä kuin joku patukka ja pari banaania, niin 4½ tuntia + bussimatkat päälle tekevät sen, ettei kuulu kategoriaan "päiväkahviajaksi kotiinkaan".

    Olin yksin, eikä mennyt auringonlaskuun asti kun lähdin kotoa puoli kymmenen tienoilla.

    Huomasin tuolla reissulla, että Antin päivittäinen tavoite 10,000 askelta on aika kova. Minä sain 4½ tunnin kovalla työllä kasaan 18,000 askelta.

    ReplyDelete
  4. Anka:
    kaikki varmaan riippuu maastosta!
    jos ottaa askeleet asunnossa (jossa ei edes ole portaita) vaikutus on eri kuin ylä-alamäissä kapuaminen. Me tehtiin hyvin urheilullinen 2-tuntinen Nuuksion takamaastossa ja garmin kertoi kierroksen pituudeksi 3,5 km! Kaiken aikaa kuitenkin mentiin kallionreunoja ylös ja alas sekä osuttiin aika paksuihin lumihankiin, joten kyllä se kuntolenkistä kävi.

    Määritelmistä: olet ehdottomasti patikoinut. Oikeaoppisesti sulla pitäisi vaan olla mukana oikeat eväät. No, teilläpäin asian varmasti ajaa joku kiva pikkuravintola jossain nurkan takana - kelpaisi mullekin!

    ReplyDelete
  5. 10000 tuntuu välillä tosi helpolla ja välillä taas tosi haastavalta. Vähän riippuu mitä tekee. Normaalina arkipäivänä se tuntuu vaikealta saavuttaa, mutta vapaapäivänä se tulee kun vaan kiertelee kaupungilla. Ranneke seuraa myös kiipeämistä, ajan aina 9 jalkaa kohden yhden kerroksen. Sen avulla näkee myös vähän miten vaativia askeleita on kävellyt. Ehkä joskus vielä upgreidaan rannekkeen HR versioon niin näkee vielä tarkemmin miten rankkaa kävely oli.

    ReplyDelete
  6. Voi kun sydäntä lämmittää lukea tästä uudesta luonnonläheisestä harrastuksesta! Näyttää ihanalta. Ihan kivat maisemat ja ulkoilu mahdollisuudet teillä siellä.

    ReplyDelete