Hongkong on tunnetusti kulinaristin paratiisi. Täällä saa mitä vain ja mihin hintaan vain, ateriasta voi maksaa yhtä hyvin parikymmentä senttiä tai parituhatta euroa. Useimmiten ruoka on ollut tosi hyvää, mutta tulee niitä mokiakin. Joskus johtuen puutteellisesta kielitaidosta. Yhdessä dim sum paikassa tilasimme beef omasumia inkiväärin kera. Kuulosti hyvältä ja turvalliselta valinnalta. Lehmän satakerta jäi silti syömättä. Ei sekään (kuulemma) paljon miltään maistunut, mutta rakenne vaan oli harvinaisen epämiellyttävä. Mikkohan ei satakertaa maistanut, pelaa aina varman päälle ruoka-asioissa.
Pikkuhiljaa opitaan, vaikka ei edelleen tiedetä oliko edellisessä blogissa mainittu pesusieni sea cucumberia vai jotain muuta. Joitain tulee varmaan vältettyä ihan vaan nimen tai kuvan perusteella kuten tätä:
Pikkuhiljaa opitaan, vaikka ei edelleen tiedetä oliko edellisessä blogissa mainittu pesusieni sea cucumberia vai jotain muuta. Joitain tulee varmaan vältettyä ihan vaan nimen tai kuvan perusteella kuten tätä:
Penis fish
Muuten minusta (Pirkko) on hauska tilata ruokia summamutikassa, ihan
vain osoittaa sormella ruokalistalta jotain mistä ei tiedä mitään eikä edes halua tietää ennenkuin on maistanut. Se sopii
sellaiselle joka ei ole kulinaristi. Kulinaarisen elämyksen sijaan saankin
usein jotain muuta. Siksi meidän perheessä se olen minä joka on syönyt
friteerattuja skorpioneja Pekingissä, eläviä toukkia Amazonilla tai sitä lehmän satakertaa ja pesusientä Hong Kongissa.
|
Onko listat englanniksi, vai pitääkö usein arvailla mitä tilaa? Pekingissä 5v sitten ja nyt Tokiossa usein piti luottaa pelkkiin kuviin.
ReplyDeleteAika usein on englanniksi
ReplyDeleteHui kamala ��
ReplyDeleteEhkä R voit antaa itsellesi luvan jättää, jos on maistanut, ja tilata jotain muuta! Ainakin jos ei ole huippukallista syömässä
ReplyDeleteTerv. A
Kuvat auttavat paljon vaikka teksti on englanniksi.
ReplyDelete:D
ReplyDelete