Se meidän ensimmäinen väliaikainen koti Hong Kongissa, oli oikein hyvä paikka. Se oli sellainen "Serviced Apartment" eli huoneistohotelli, niukasti mutta riittävästi kalustettu. Sohva, ruokapöytä, neljä tuolia, sänky, kirjoituspöytä, yksi yöpöytä, pieni lipasto, vaatekaappi ja sänky. Asuntoon tullessa en tiennyt että vaatekaappi, jossa voi roikottaa henkarissa vaatteita, oli muuten vaatimattomasti varustellun asunnon ylellisyys. Mattalasinen ruokapöytä oli kyllä aivan kauhea. Kun siihen koski varomattomasti raapaisten, kuului sama kirskuva ääni kuin liitutaulusta koulussa. Muuten asunnossa ei päällisin puolin ollut mitään vikaa ja avoin maisema merelle oli kertakaikkiaan upea.
Kosteuden vuoksi ilmastointi oli pakko olla päällä ja huone tuli melko viileäksi.
Sänky oli ihan tavallisen näköinen. Ensimmäisenä yönä tappelimme peitosta. Kiskoimme kumpikin sitä itsellemme mutta se ei vain riittänyt. Ennenkuin yöllinen ärtymys yltyi raivon asteelle, käänsimme peiton poikittain jolloin jalat jäi kylmiksi mutta leveys riitti molemmille. Aamulla mittasin peiton. 150 cm leveä. Siis normaali yhden hengen peitto.
Menimme heti aamulla Ikeaan ostamaan toisen yhden hengen peiton ja pussilakanan.
Seuraavana yönä tönimme toisiamme saadaksemme tilaa nukkua. Kummankin mielestä toinen levittäytyi härskisti vieden koko sängyn itselleen. Aamulla mittasin sängyn. 150cm leveä. Hongkongilaisen mittapuun mukaan se on hyvä Queen-size.
Kotona meillä on valtava Amerikasta tuotu sänky. Kun ostimme Helsingistä asuntoa, asuntoja katsoessa piti ensin mitata mahtuisiko sänky makuuhuoneeseen ja vasta sen jälkeen saattoi miettiä onko asunto muuten sellainen että siihen voisi muuttaa.
Olkoon vain 150cm leveä sänky hongkongilainen standardi, mutta pelkkä ajatus nukkumisesta kenties useamman vuoden ajan lasten sängyssä ahdisti.
Kun sitten etsimme vuokra-asuntoa, mittasimme hongkongilaisen mittapuun mukaan normaaleja, meidän mielestä vaatehuoneen kokoisia makuuhuoneita koska halusimme asunnon jonne mahtuu sänky. Sopiva asunto löytyi ja tilasimme Ikeasta 180 x 200 cm kokoisen sängyn joka täyttää yhden makuuhuoneen.
Hongkongissa harvalla on auto eikä Ikeasta vuokrata pakuja joilla asiakkaat kuljettavat mööpeleitään koteihinsa. Ikean kotiinkuljetus hoituu pienellä lisämaksulla, 10 euron luokkaa, ja kalusteiden kokoonpano on 10% kalusteen hinnasta. Vaatekomeroiden ja sängyn kokoaminen on sen verran työlästä ja aikaavievää että tuon lisähinnan maksaa mielellään. Mutta Ikean käsittämättömän suuren suosion vuoksi toimitusta joutui odottamaan kaksi viikkoa.
Olemme tähän asti nukkuneet käytettynä ostetussa vierassängyssä joka on se normihongkongilainen 150 x 200cm. Mutta eilen saimme uuden sängyn. Ensinnäkin meillä on nyt vihdoin ihan tavallinen patja, sellainen joustava. Kiinalaiset eivät ole japanilaisia joiden perinteeseen kuuluu tatami tai futon tai mikä se nyt onkaan, mutta hongkongilainen patja on kivikova vaikka sen olisi pehmustanut alkuperäistä patjaa reilusti suuremmalla Ikean petauspatjalla.
Toiseksi meillä on sänky jossa mahtuu nukkumaan. Se on tavattoman ylellistä.
Vierashuone ja sänky. Vierashuoneessa ei ole komeroa, mutta ostimme Ikean vaateräkin. Niitä meillä oli Intiassakin jossa myöskään ei ollut tavallisia vaatekaappeja. Räkit ovat hyvin käteviä ja tuovat asuntoon sellaista kivaa trendikästä loft-henkeä.
Uusi sänky. Yöpöytää ei tarvitse koska sänky ulottuu seinästä ikkunalautaan.Ikkuna ulottuu käytännössä lattiaan asti ja sängystä voi kurkistella 30. kerroksen korkeudesta kadulle.
Uuden sängyn upeus: hydraulinen nostosysteemi jonka ansiosta sängyn alla on tosi paljon säilytystilaa. Koska kaappeja on niukasti eikä ole varasto- tai ullakkokomeroita tai pyöräkellareita tai mitään muutakaan ylimääräistä tilaa, kaikki joutotila on hyödynnettävä. Ikea on aivan mahdottoman nokkela tällaisessa. Ikean myymälän kodinsisustusehdotuksia katselee nyt aivan toisella silmällä kuin aiemmin.
Hongkongilaisen sängyn säilytystilat on aivan ala-arvoiset verrattuna ikealaiseen kulttuuriin. Ihan hyvä laatikko tässä vierashuoneen sängyssäkin kyllä on, etenkin kun on nuo näppärät Ikean säilytysboksit jakamassa tilaa.
Tästä jutusta taisi tulla todellinen Ikean ylistyslaulu, mutta ei sille mitään voi, ne tyypit ovat taikureita.
Komea hydrauliikka! Ikean sängyt on myös nukkumiseen tosi hyviä, ainakin me ollaan oltu tosi tyytyväisiä.
ReplyDeleteOnpa fiksu sänky! Pienessä asunossa pitää olla kekseliäs löytääkseen säilytystilaa. Meilläkin sängyn alla on tärkeä säilytystilaa, jota nyt ei tosin ole koska ei vieläkään olla keksitty mitä tehdään. Ehkä pitää vaan ostaa Ikeasta täysihintainen ja pyytää kotiinkuljetus, vaikka täällä se ei ole 10e.
ReplyDeleteOlen tutkinut Ikean sänkyjä ja muita kalusteita todella paljon ja ne on nimenomaan pieniin tiloihin suunniteltu. Ostakaa Ikeasta ja jos on jotain tällaista hankalampaa mekaniikkaa mukana, tilatkaa myös kokoaminen. Meille kaksi Ikean kaveria kokosi sängyn tunnissa, kaappeihin meni kaksi tuntia - eivät siis tutkineet ohjeita vaan tekivät koko ajan hommia. Aikaa täytyy varata ja sähköruuvari on kiva olla. Me ostettiin Montrealista sellainen WalMartista -- se riitti ihan hyvin siellä, ehkä on vielä tallella?
ReplyDeleteKiinnostavaa on, miten näennäisesti meillä on globaali yhtenäiskulttuuri, mutta yksityiskohdat poikkeaa niin paljon toisistaan. Olisi kivaa, kun muistaisi katsoa arkisia leffoja tai tv-sarjoja eri puolilta maailmaa. Saattaisi huomata, kuinka erilaisia on esim. aamurutiinit eri ihmisillä. Joskus katsoin japanilaisnuorten tekemisiä ja yritin ymmärtää kuinka ne kirjoitti muistiinpanoja...
ReplyDeleteTerv. Anka
Ps. voitisiin jakaa valokuva aamupalapöydästä
Mä en koskaan ole ajatellut että olisi globaali yhtenäiskulttuuri. En kyllä tiedä mitä se tarkoittaa oikeasti. Kristillisen etiikan pohjalta syntyy yksi osa meidän kulttuurista josta erkaantuu suomalainen luterilainen kulttuuri, mutta jo lapsuuden ystävien kesken yllättyy kuinka erilaisia "oikeita" tapoja meillä on. Saati kun menee yhteen toisen perheen kanssa ja perustaa perheen. Länsimainen maailmakaan ei ole yhtenäinen. Siksi Ikean voittokulku on minusta niin hämmästyttävä. Uskonto löytyy kyllä sieltä taustalta aina.
ReplyDeleteHyvä sänky onkin. Nukuin siinä nyt ensimmäisen yön, ja ne olikin parhaat unet Hongkongiin muuton jälkeen.
ReplyDelete(Julkaisen tämän tarkoituksella kirjautumatta sisään, jotta näen onnistuuko se kun mummu ei ole onnistunut. Aha, näköjään ei riitä klikata "Publish" vaan pitää valita profiili. Kokeilen siinä vaihtoeehtoa "Anonymous" - helpommalla tietysti pääsisi kun kerran loggaisi itsensä google-tilillä, jolloin tietokoe muistaisi sen.
... ei toi todellakaan olekaan ihan helppoa jos ei loggaa sisään kun seuraavaksi se vaatii todistamaan, että ei ole robotti. Taitaa kyllä mennä liian hankalaksi ainakin mummua ajatellen. Eli, joko joku luo sille google-tilin, tai sitten sen kommentit menee vaan Pirkolle sähköpostilla.)
Näyttää tänä päivänä usein siltä, että kaikkialla pukeudutaan samalla tavalla, kuunnellaan samaa nuorisomusiikkia ym. Eli maailmanlaajuisesti (globaalisti) tehdään samoja asioita (yhtenäisesti). Sellaista ei meidän nuoruudessa ollut - jopa Loimaalla oli erilaista kuin Espoossa. Tähän vaikutelmaan joutuu kun menee mihin vaan maahan kaupunkilaiseen ympäristöön.
ReplyDeleteNimenomaan se on päällimmäinen vaikutelma. Varmaan kun te asutte maassa pidempään, opitte tietämään mitä siellä syödään aamupalaksi tai miten tehdään iltapesulle.
Terv. A
En siltikään ole varma kuinka globaalia kaikki on. Kyllä minulla on mennyt vaatevarastotkin uusiksi joka maassa. Ainoastaan brassifarkut on edelleen käytössä, mitään muuta vaatetta sieltä ei ole tallella - Modern Familyn Gloria ei ole erityisen liioiteltu etelä-amerikkalainen nainen. Hong Kong on 1840 alkaen ollut portti Kiinaan ja kansainvälisen kaupan keskus joten erityistä hongkongilaisuutta ei ehkä ole olemassakaan. Siksi tätä voisi kuvata New Yorkin tapaiseksi kansojen sulatusuuniksi vaikka sanontana se tuo mieleen ihan jotain muuta.
ReplyDeleteMä luulen että kulttuurien määrä lisääntyy, mutta maantieteen merkitys vähenee. Nyt Loimaalla voi ole anime-fani ja Tokiossa Muumi-fani.
ReplyDeleteMeilläkin on Ikean sänky ja oikein hyvä on ollut!
ReplyDeleteSamaa mieltä kuin Ilkka, että kulttuurien maantieteellinen merkitys vähenee. Eri puolilla maailmaa on edelleen kokonaisuuksina hyvin erilaiset kulttuurit, mutta alakulttuurit saattavat olla hyvinkin globaaleita. Kuten Ilkan mainitsemat anime- ja muumifanit. World of Warcraft-väki, hevimetallifanit. Kaikki myös osana kansallista kulttuuriaan varmasti ruokailutottumusten, juhlien viettämisten yms osalta, mutta pukeutuminen, keskustelunaiheet tai musiikki saattaa olla samaa kuin toisella puolella maapalloa. Ihmeellinen maailma!