Englannilla pärjää?

Hong Kong oli Britannian hallinnassa 1841 - 1997. Kiinasta tuli kommunistinen maa 1949, mutta Taiwan ja Hong Kong säilyttivät perinteisen kiinalaisen kulttuurin ja sananvapauden - Taiwan Yhdysvaltain avulla, Hong Kong jatkaen Britannian siirtomaana muuttuen hiljalleen yhä enemmän itsehallinnoksi. Britannia oli vuonna 1898 vuokrannut suuren osan Hong Kongia 99 vuodeksi eteenpäin ja lopullinen Hong Kongin luovutus Kiinan erityishallintoalueeksi tapahtui 1997.

150 vuoden brittiläinen vaikutus murenee yllättävän nopeasti. Yllätyin kuinka huonosti täällä puhutaan englantia.  Kieliongelmia on muutenkin - Hong Kong kuuluu kielellisesti eteläisen Kiinan maakunnan Guangdongin vaikutuspiiriin jossa puhutaan kantonia. Muualla Kiinassa valtakieli on mandariini tai sen variaatiot. Kanton ja mandariini ovat eri kieliä. Ehkä tilannetta voisi verrata viron ja suomen kieleen - läheisiä sukulaiskieliä, jotain voi ymmärtää, mutta tuttujen sanojen merkitys on usein eri. Silti naapurikielen oppii helposti.

Kantonin puhujat lähtivät kommunismia pakoon ja ovat niitä jotka asuttavat Chinatownit ympäri maailman. Hong Kongissa puhutaan tietenkin omaa kieltä, kantonia. Hong Kongin naapurikaupunki reilun tunnin lautta- tai ajomatkan päässä manner-Kiinan puolella on Shenzhen. Siellä on myös Salcompin tehdas jonne Mikkokin menee aina pariksi päiväksi viikottain. Shenzhen on alunperin vähäväkinen kalastajakylä josta 1980-luvulla kehitettiin erityistalousalue Hong Kongin läheisyyden vuoksi. Nykyään Shenzhenissä asuu yli 10 miljoonaa ihmistä joista suunnilleen kaikki ovat tulleet muualta Kiinasta, siis mandariinia puhuvilta alueilta. Koska viimeisen 20 vuoden ajan liikkuminen Shenzhenin ja Hong Kongin välillä on vapautunut (vaikka viisumi kyllä tarvitaan), mandariinia puhuvia työntekijöitä virtaa rajan yli Hong Kongin länsimaiseen vapauteen ja vaurauteen.

Onhan kyse paljon muustakin. Hong Kong on virallisesti Kiinan hallinnassa noudattaen "yksi maa, kaksi järjestelmää"-periaatetta. Olen kyllä ymmärtänyt että se tarkoittaa paljolti Hong Kongin kiinalaistamista joka ei ole lainkaan yksinkertaista enkä siihen nyt puutukaan. Mutta se mitä itse näen ja kuulen, on yllättävän huono englannin kielen osaaminen. Tosin, ei Hong Kongissa koskaan ole laajasti puhuttu englantia. Englanti oli hallintokieli ja eliitin kieli. Pidgin-englantia ("pidgin" tulee "business"-sanan virheellisestä lausunnasta) kutsutaan nykyään Chinglish-englanniksi. Kiinansekaista englantia. Lisäksi hyvinkin englantia osaavan kiinalaisen puhetta voi olla vaikea ymmärtää koska englanti lausutaan niin eri tavalla kuin kanton tai mandariini. University of Hong Kongin akupunktio-opettajani on sekä kiinalaisen lääketieteen lääkäri että Saksassa opiskellut länsimaisen lääketieteen lääkäri, asunut 15 vuotta ulkomailla ja osaa englantia paremmin kuin minä. Viiden luentokerran jälkeen minun on edelleen todella vaikea ymmärtää hänen lausumistaan.

Sama oli Intiassa. Ällistyin kuinka huonosti siellä pärjäsi englannilla. Hyvin varakkaat toki lähettävät lapsensa Englantiin tai USA:aan opiskelemaan. Samoin tietysti Hong Kongissa jossa varakkuutta on myös keskiluokalla, toisin kuin Intiassa jossa keskiluokka on vasta muodostumassa. Intiassakin, kuten Hong Kongissa, englanti on yksi virallisista kielistä .

South China Morning Post-sanomalehteä lukiessa huomaan jonkinlaisen pikkuvelisyndrooman Hong Kongin ja Singaporen välillä. Singapore tuntuu menevän liian monissa asioissa Hong Kongin edelle ja se harmittaa kauheasti. Siellä puhutaan paremmin englantia, ekspatit viihtyvät paremmin, koulut ovat parempia. Hong Kongissa ollaan nyt huolissaan koulujen englannin opetuksesta, että sitä on liian vähän, liian teoreettista, ei kannusteta puhumaan eivätkä opettajat osaa itse lausua kunnolla englantia. Hong Kongissa huomaan yllättäen samantyyppistä alemmuudentunnetta kuin Suomessa jossa aina kaikkea vertaillaan Ruotsiin.

Useimmissa kaupoissa myyjät eivät puhu englantia. Sähkömiehet, putkimiehet, taksit eivät puhu englantia. Valitsin japanilaisen kampaamon niin tiedän varmasti että siellä puhutaan englantia. Talomme aulassa istuvat vartijat puhuvat englantia vain muutaman sanan. Ravintolabusiness Hong Kongissa on niin kansainvälistä että siellä kielitaidolla ei ole väliä, useat ravintolat ovat ulkomaalaisten perustamia ja vetämiä. Kiinalaisissa ravintoloissa osataan ravintolatermistö englanniksi vaikkei muuta osatakaan.

Jos pitäisi opiskella kiinan kieltä, en todellakaan tiedä pitäisikö opetella Hong Kongin ja maailman Chinatownien kieltä kantonia vai paljon yleisempää mandariinia jonka puhujiin Hong Kongissa suhtaudutaan edelleen nihkeästi.